Elämänkerta, muutamia kysymyksiä jotta tutustuisit Eeroon

Mitä teit elääksesi ennen kuin sinusta tuli kansanedustaja?

Olen aina tottunut tekemään paljon työtä. Jo nuorena poikasena työskentelin renkinä kesäisin kesäpaikkamme lähistöllä olevassa maalaistalossa.

Lähes kymmenen kesää maalaistalon työmiehenä oli hyvä korkeakoulu luonnon lainalaisuuksista. Raskaat kesätyöt vaikuttivat myös fyysiseen kasvuuni. Ammatin valinnassa minulla ei ollut vaikeuksia. Jatkoin sukumme perinnettä.

Lääkärintyötä olen tehnyt useissa eri paikoissa aloittaen kunnanlääkärinä Joroisissa Savonmaalla. Oppini kesärenkinä tuli hyvään käyttöön. Tiesin, mitä joroislaiset potilaani tekivät työkseen. Tiesin raskaan maataloustyön rasitteet.

Työ jatkui Rajamäelle Alkon lääkärinä. Siellä painittiin toisenlaisten sairauksien kanssa. Ihminen on kuitenkin aina sama. Rajamäellä perheemme solmi elinikäisiä ystävyyssuhteita.

Akateemisen jatkokoulutukseni valitsin useaa kriteeriä käyttäen: Erikoisalakseni halusin mahdollisimman monipuolisen alan, sellaisen jota voi harjoittaa sairaalan fasiliteeteista riippumatta. Halusin soveltaa myös kunnanlääkäriaikana saamaani kokemusta. Valitsin korva-nenä ja kurkkutaudit. Sivussa pätevöidyin myös työterveys-ja vakuutuslääketieteeseen. Väitöskirjani tein korvatautien perustutkimuksen alalta. Varsinaisesti kouluttauduin korvakirurgiksi.

Jo Alkon työterveyslääkärinä tehdessäni tarkastuksia pullottamon melussa kiinnostuin melun vaikutuksesta kuuloaistiin. Tästä tulikin tutkimuksieni kiinnostava kohde. Olin kysytty luennoitsija. Jopa rockmuusikot kantoivat huolta kuulostaan, halusivat tietää enemmän melun haitoista kuulokykyyn.

Onneksi nyt on laajemminkin alettu kiinnittää huomiota melun vaikutuksesta kuuloaistiin ja ihmisen fyysiseen hyvinvointiin. Tinnitus, korvien soiminen, uutena aiheena kiinnosti. Järjestin mm. Tinnituksesta maailman kongressin Suomeen toimiessani Kuulonhuoltoliiton ylilääkärinä.

Em. aiheista kirjoitin myös julkaisuja ja oppikirjaosioita. Kiinnostusta edelleen riittää, vastaanottotyö jatkuu.

MIKÄ SAI SINUT INNOSTUMAAN POLITIIKASTA

Olen saanut syntymästäni sosiaalisen luonteenlaadun. Ensimmäisiä yhteisten asioiden foorumeja olivat partionjohtajana toimiminen ja medisiinarikurssin isännyys.

Ensimmäisiin kunnallisvaaleihin asetuin ehdolle vuonna 1984. Tukijoiden myötävaikutuksella pääsin läpi ensiyrittämällä.

Oli minulla asiaakin, muuten en varmaankaan olisi ollut houkuteltavissa mukaan. Vaikeavammaisuuteen liittyvät ongelmat olivat läheisiä. Halusin vaikuttaa, en valittaa. Ajattelin myös olevani resurssi terveydenhoitoon liittyvissä asioissa.

Äitini isä oli nokkamies aikoinaan Asikkalassa. Hän vaikutti suojeluskuntapäällikkönä ja valtuuston puheenjohtajana. Isäni ruotsalaisten sukujuurien mukana on valkoisen hiusvärin lisänä tullut Sparre-suvun verenperintönä ehkä jotain hyvääkin.

Onko sinulla ollut kunnianhimoinen tavoite päästä kansanedustajaksi?

Ei. Tämä on ollut luonteva jatkumo kunnallispolitiikalle. Lääkäriopintojen ajattelutapaa noudatan vieläkin. Toimintaa "ihmisen parhaaksi". Eettiset kysymykset vaikuttavat poliittiseen päätöksentekoon.

Jos päätän näin: "Mitä tästä seuraa?" Tämä on ollut hyvä selkäranka päättäjän työssä

Mitkä ovat olleet kansanedustajakautesi ilonaiheet?

Eduskuntatyö on pitkäjänteistä puurtamista. Tärkeinä pitämilleni asioille kollegoilta saatu tuki, tai äänestäjien positiiviset palautteet, ilahduttavat.

Tulin valituksi kansanedustajaksi sopivassa elämänvaiheessa, sopivan ikäisenä. Hyvä yhteistyö myös muiden puolueiden edustajien kanssa on ilonaihe.

Koen suurena etuoikeutena saada edustaa äänestäjiäni eduskunnassa. Eduskuntatyön tulokset näkyvät viiveellä. Kuitenkin asioita pyritään hoitamaan lähtökohtana yksilön kaikkinainen hyvinvointi.

Miten rentoudut?

Perheeni on minulle tärkeä. Yhteiset hetket omieni kanssa rentouttavat.

Kesäiset askareet kesähuvilalla ovat hyvää vastapainoa työlle. Lapin vaellukset tutussa kaveriporukassa lataavat akkuja.